Vanamola

Vanamon tuoksu suomalaisessa kesäyössä on huumaava. Herkät, vaaleanpunaiset vanamonkukat tuoksuivat myös silloin, kun Olavi Hämäläinen seisoi Joroisten Kerisalonsaaren entisen kyläkoulun rappusilla ja mietti, ostaisiko sen.

Ostopäätöksestä on nyt viisi vuosikymmentä. Olavin poika Aimo isännöi nykyisin vaimonsa Pirkon kanssa ryhmämatkailu-, kokous-, koulutus- ja juhlakäytössä olevaa Vanamolan majataloa. Maailmalla on tapahtunut paljon puolessa vuosisadassa. Yksi asia on ja pysyy. Vanamot nousevat yhä maasta joka kevät Vanamolan ympärille, puhkeavat kesällä kukkaan ja levittävät ihanaa tuoksuaan vieraiden iloksi. Olavi ei olisi voinut valita parempaa nimeä entiselle koulutalolle.

Suomalainen luonto ja elävä maaseutu ovat Vanamolassa läsnä. Ympärivuotiseen käyttöön remontoitu rakennus elää ja hengittää vuodenkierron mukana. Se maistuu myös vieraiden lautasilla. Tilausherkut valmistava Pirkko kerää ruokia varten suurimmaksi osaksi itse melkein kaikki marjat, villiyrtit ja sienet tilan omasta metsästä. Hän säilöö ja kuivaa satoa, joten luonnon tarjoamat makuelämykset sekä kekseliäät ja kokeelliset makuyhdistelmät ovat taattuja läpi vuoden.

Vanamolassa sekä kivenheiton päässä Immolan luomutilalla puhdas lähi- ja luomuruoka on aina ollut itsestäänselvyys. Lähes kaikkien Pirkon valmistamien, aitojen maalaisruokien raaka-aineista 99 prosenttia on omalta tilalta tai lähiruokaa 20-50 kilometrin säteeltä.

Pirkko valmistaa tilauksesta ruokia juhliin ja tapahtumiin myös Vanamolan ulkopuolelle sekä kesäisin auki olevaan Paimenpoika-kellariravintolaan. Hän tuo tarvittaessa tarjoilut ryhmille vaikka ulos luontoon. Hän vetää myös villiyrittikursseja, mitkä voidaan päättää yhteiseen ateriaan nuotiolla tai kodassa. Hiilloksella saattaa silloin tiristä villiyrteillä maustettu, lähivesiltä pyydetty järvikala tai lampaanlihaa omalta tilalta.

Vanamola on lähdevesilammen rannalla. Sen vesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda. Maalaiselämä tulee myös Vanamolan ikkunoiden taakse. Siellä näet laiduntavat naapurin lehmät ja hevonen.

Saksalaiset matkailijat löysivät Vanamolan majatalon jo 1970-luvulla. Kaikista Vanamolaan majoittuvista vieraista 95 prosenttia on ulkomaalaisia, suurin osa kesäisin edelleen saksalaisia. Vieraskirjaan on kertynyt nimiä jo 18 maasta. Rakennuksen remontointi ympärivuotiseksi on kasvattanut suomalaisten vieraiden osuutta kesäsesongin ulkopuolella.

Vanamo kuului vielä 1950-luvulla Suomen kahdenkymmenen yleisimmän kasvin joukkoon. Lajin määrä on kuitenkin pudonnut puoleen 2000-luvulla. Vanamo viihtyy erityisen hyvin vanhoissa, yli satavuotiaissa kangasmetsissä. Vanhojen metsien määrä on vähentynyt, samoin vanamot.

Vanamolassa ja Immolan tilalla arvostetaan reilua maalaiselämää, puhdasta ruokaa sekä vanhoja puita, siksi myös vanamot viihtyvät yhä siellä.